Paavi Leon apostolinen matka Espanjaan
Juho Sankamo
Espanjan kansa rakastaa elämää
Paavi Leo XIV apostolinen matka Espanjaan alkoi lauantaina 6. kesäkuuta Madridissa. Virallisen vastaanoton ja kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizian tapaamisen jälkeen paavi kohtasi Espanjan viranomaisia, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja diplomaattikunnan jäseniä Madridin kuninkaallisessa palatsissa.
Puheessaan paavi käsitteli Espanjan kristillistä perintöä, Euroopan tulevaisuutta sekä sovinnon ja vuoropuhelun merkitystä. Hän korosti, että vaikka kristillinen usko ei yksinään määritä Espanjan kansan moniulotteista identiteettiä, se on syvästi muovannut maan kulttuuria ja tarjoaa yhä toivoa ja suuntaa nykyajan haasteiden keskellä.
Paavi nosti esiin Espanjan kansanhurskauden, joka näkyy kaupunkien ja kylien elämässä vuodenkierron ja ihmisten arjen keskellä. Hänen mukaansa taiteellinen ja musiikillinen perintö, veljeskunnat ja hyväntekeväisyysjärjestöt todistavat Jeesuksen Kristuksen ja Espanjan kansan hedelmällisestä kohtaamisesta. Paavi kuvaili espanjalaisia kansaksi, joka rakastaa elämää ja osaa ilmaista sen.
Kirkko sovinnon ja rauhan palveluksessa
Viitaten pyhään Teresa Avilaan paavi muistutti, että ihminen on kutsuttu avoimuuteen Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Kirkon tehtävä ei hänen mukaansa ole pakottaa, vaan palvella ihmisen sydämen syvintä kaipuuta evankeliumin todistuksen kautta.
Paavi kehotti luopumaan yhteiskuntaa ja historiaa jakavista sekä vastakkainasettelua ruokkivista kertomuksista. Hänen mukaansa Euroopalla on erityinen kutsumus ylittää yksinkertaistavat vastakkainasettelut ja etsiä totuutta, joka ottaa huomioon todellisuuden monimutkaisuuden. Tässä tehtävässä Espanjalla on paavin mukaan ainutlaatuinen ja keskeinen rooli.
Kristityt, juutalaiset ja muslimit vuoropuhelussa
Paavi muistutti myös Espanjan historiasta esimerkkinä kulttuurien ja uskontojen kohtaamisesta. Hän viittasi Iberian niemimaan aikaan, jolloin kristityt, muslimit ja juutalaiset elivät rinnakkain ja kävivät vuoropuhelua uskon, filosofian ja totuuden kysymyksistä.
Erityisesti paavi nosti esiin kuningas Alfonso X Viisaan tukeman Toledon kääntäjäkoulun, jossa eri uskontojen oppineet työskentelivät yhdessä arabialaisten, kreikkalaisten ja heprealaisten tekstien kääntämiseksi. Tämän yhteistyön kautta eurooppalaiseen kulttuuriin välittyivät muun muassa Averroeksen ja Maimonideen teokset.
Paavin mukaan Córdoban ja Toledon kaltaisista kaupungeista tuli paikkoja, joissa kielet, uskonnot ja tieto kohtasivat toisensa. Hän näki tässä opetuksen myös nyky-Euroopalle: turvallisuus ei synny ensisijaisesti muureista eikä aseista, vaan kyvystä kulkea yhdessä, kasvaa rinnakkain ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta erilaisuudesta huolimatta.
Ignatius Loyola esimerkkinä muutoksen mahdollisuudesta
Puheensa loppupuolella paavi viittasi pyhään Ignatius Loyolaan. Hän muistutti, kuinka haavoittuminen ja sitä seurannut kriisi johdattivat Ignatiuksen arvioimaan elämänsä suuntaa uudelleen. Sotilaallisen kunnian sijaan Ignatius valitsi rauhan, hengellisen kasvun ja kirkon palveluksen.
Paavin mukaan myös nykyajan epävarmuudet ja uudet ilmiöt voivat muodostua mahdollisuudeksi uudistumiseen. Hän kehotti välttämään sekä naiivia innostusta että perusteettomia pelkoja ja arvioimaan muutoksia ihmisarvon, köyhien huomioon ottamisen, yhteisen kodin vaalimisen ja rauhan näkökulmasta.
Puheensa päätteeksi paavi kiitti Espanjaa sitoutumisesta kansainväliseen oikeuteen, monenväliseen yhteistyöhön ja rauhan rakentamiseen. Samalla hän kannusti maan päättäjiä vahvistamaan vuoropuhelua ja kansalaisystävyyttä, kuuntelemaan köyhiä ja nuoria sekä etsimään tasapainoa alueellisen itsehallinnon ja kansallisen yhtenäisyyden välillä.
Paavin mukaan Euroopan tehtävänä ei ole asettua muita vastaan, vaan olla lahja koko ihmiskunnalle rakentamalla rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja yhteistyötä kansojen kesken.
