Paavi kehottaa rukoukseen rauhan puolesta: Ei enää sotaa!

Juho Sankamo

Lauantain rukousvigiliassa paavi Leo korosti, että rukous rauhan puolesta “siirtää vuoria”. Paavi totesi, että rukous ei ole vastuun pakoilua, vaan rukous on meidän “epäitsekkäin, universaali ja muutosta aikaansaava vastaus kuolemaan. Me olemme jo ylösnoussut kansa!” Paavi totesi näin: “Sota jakaa; toivo yhdistää. Ylpeys talloo toisia; rakkaus nostaa. Epäjumalanpalvelus sokaisee meidät; elävä Jumala valaisee.” 

Paavi korosti rukouksen merkitystä: “Rukous opettaa meitä toimimaan. Rukouksessa rajalliset inhimilliset mahdollisuutemme yhdistyvät Jumalan äärettömiin mahdollisuuksiin. Silloin ajatukset, sanat ja teot katkaisevat pahan demonisen kierteen ja asettuvat Jumalan valtakunnan palvelukseen. Valtakunnan, jossa ei ole miekkaa, ei droneja, ei kostoa, ei pahan vähättelyä, ei epäoikeudenmukaista voitontavoittelua, vaan ainoastaan arvokkuutta, ymmärrystä ja anteeksiantoa.”

Paavi Leo kehotti “miljoonia ja miljardeja” ihmisiä yhdistämään moraalisen ja hengellisen voimansa, ja uskomaan rauhaan, hoitamaan haavoja ja korjaamaan sodan hulluuden jälkiä.

Jo riittää itsensä ja rahan epäjumalanpalvelus!

Paavi Leo valitti, että jopa “Jumalan pyhä nimi, elämän Jumala, vedetään mukaan kuoleman puheisiin.” Vihaa lietsotaan ihmisten kesken ja toivon liekki sammutetaan. Paavi saarnasi, että “kuolema orjuuttaa niitä, jotka ovat kääntäneet selkänsä elävälle Jumalalle ja tehneet itsestään ja omasta voimastaan mykän, sokean ja kuuron epäjumalan (vrt. Ps. 115:4–8), jolle he uhraavat kaikki arvot ja vaativat koko maailman polvistuvan.”

“Jo riittää itsensä ja rahan epäjumalanpalvelus! Jo riittää vallan näyttäminen! Jo riittää sota! Todellinen voima näkyy elämän palvelemisessa”, paavi julisti. Leo viittasi pyhään paavi Johannes XXIII:een, joka totesi, että kaikki, yksilöt, perheet, kansat ja koko ihmiskunta, saavat tuntea rauhan edut. Mitään ei menetetä rauhassa; mutta kaikki voidaan menettää sodassa.

Paavi Leo paalutti, että mikään tässä hautojen ja tappamisen maailmassa ei voi rajoittaa meitä “ennalta määrättyyn kohtaloon”, jossa ei ole oikeutta eikä armoa. Paavi muistutti useiden paavien voimakkaista vetoomuksista rauhan puolesta. Irakin sodan aikana pyhä Johannes Paavali II korosti selvää viestiä: “Ei enää sotaa.”

Nyt on dialogin aika

Paavi vetosi maailman johtajiin, vaikkei maininnut heitä nimeltä, lopettamaan sotimisen. “Nyt on rauhan aika!” Hän kehotti heitä rauhanneuvotteluihin. Paavi muistutti maailman johtajia valtavasta ihmisjoukosta, joka torjuu sodan ei ainoastaan sanoin, vaan myös teoin. Tämä väkijoukko rukoilee rauhan puolesta. “Kääntykäämme rauhan valtakunnan puoleen, jota rakennetaan päivä päivältä — kodeissamme, kouluissamme, naapurustoissamme sekä yhteiskunnallisissa ja uskonnollisissa yhteisöissämme.”

Kirkko on, paavi huomautti, suuri kansa, joka on sovituksen ja rauhan palveluksessa. Paavi Leo korosti, että rauha ei ole utopiaa, vaan meitä kaikkia on kutsuttu edistämään rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja sovintoa. “Siskot ja veljet”, jotka tulette kaikkien kansojen keskuudesta, “me olemme yksi kansa, joka itkee, toivoo ja nousee uudelleen.” Ei enää sotaa, paavi Leo julisti, ja siunasi seurakunnan Ylösnousseen Kristuksen rauhalla.